’Vintage’ on ollut todella suosittu hääteema viimeiset viisi vuotta. Itse tekeminen ja vanhan ajan yksinkertaisuus ja romantiikka tiivistää teeman suosion. Kauniisti stailatut kuvat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta häiden hintalapusta. Vintage inspiroituneet häät voivat maksaa sievoisen summan ja siitä on taloudellisuus kaukana.  Jos kysyisimme isoäideiltä häiden rahoittamisesta, monet epäilemättä kertoisivat, että raha laitettiin kodin perustamiseen isojen juhlien sijaan. Herää kysymys, kuinka isovanhempamme järjestivät häät ja mitä voisimme heiltä tässä asiassa oppia?

Amerikkalaiset unelmahäät, jotka ovat levinneet popkulttuurin mukana ympäri maailmaa, oli suunnattu erityisesti valkoihoiselle, hyvin toimeentulevalle ja ylempään keskiluokkaa edustavalle ihmiselle. Kuitenkin suurin osa kihlapareista jäi tämän ulkopuolelle. Katsotaan kuinka isovanhempamme ja heidän vanhempansa viettivät häitään ja mitä voimme heiltä oppia.

1800-luvulla häät olivat aamupäivätapahtuma ja vastaanotto oli aamiainen tai brunssi joka nautittiin lähimpien ystävien ja perheen kesken. Englannin kielessä vastaanotto kulkee yhä termillä ’wedding breakfast’. Myöhemmin 1900-luvulla häät siirtyivät hitaasti iltapäivä- ja iltajuhliksi joina ne nykyään tunnetaan. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan samppanjahäät tarkoittivat, että seremonian jälkeen vieraille tarjottiin samppanjaa ja kakkua hotellin juhlasalissa tai morsiamen kotona. Samppanjahäitä pidettiin erityisen hienona tapana juhlistaa avioliittoa. 

1900-luvun puolelle asti oli tyypillistä, että hääpuku oli morsiamen paras leninki. Ajatuksena oli, että hääpukua pystyi käyttämään kaikissa juhlissa niin pitkään kuin mahdollista. Ensimmäisen Maailmansodan, 30-luvun laman ja Toisen Maailmansodan aikana vain onnekkaimilla oli mahdollisuus pukeutua suuriin, valkeisiin hääpukuihin joita nykyään ihastelemme mustavalkokuvista. Suosittuja värejä hääpuvuissa ovat olleet muun muassa musta, vaaleansininen, vanha roosa ja malva.

Kakut ovat nykyään mitä hienoimpia luomuksia ja ne voivat olla ohjelmanumero itsessään, esimerkiksi Samppajahäiden tapaan. Aiemmin kakku tehtiin usein itse erityisesti maaseudulla ja koristeltiin elävillä kukilla, kermalla, sokerimassalla, tuoreilla marjoilla tai hääparifiguurilla joka saattoi kiertää kaikissa suvun häissä. Maaseudulla häät ovat voineet olla suuret, mutta ne olivat myös yhteisesti järjestetyt.

Häämatkat tehtiin usein kotimaassa eikä matkalle lähteminen ollut aina edes mahdollista. Hyvin harvat parit tekivät häämatkan eksoottisiin lomakohteisiin. Jos häämatka Malediiveille ei ole rahallisesti mahdollinen, miettikää missä muissa kohteissa olette aina halunneet vierailla. 

Kukat ovat aina olleet iso osa hääjuhlia. Kun tuoreet kukat olivat lähes mahdottomia saada, esimerkiksi sota-ajan talvina, morsiamet askartelivat itse kukintoja esimerkiksi paperista hääpäiväänsä varten. 1920-luvulla morsiuskimppuihin lisättiin sulkia ja silkkinauhoista solmittuja ’rakkauden solmuja’. Ruusut, liljat, neilikat ja tuoksuherneet ovat olleet suosittuja kukkia läpi vuosien.

Toivottavasti sait paljon ideoita ja ajatuksia pohdittavaksi. Jos tykkäsit blogipostista, tykkää ja seuraa meitä Instagramissa!